Tervetuloa Tehtaanpuiston yläasteen omaan blogiin! Täällä seuraillaan koulumme arkea ja vähän juhlaakin Itä-Helsingissä, Vuosaaressa.


keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

9C:n vierailu jätevedenpuhdistamolle










Energiaa Suomessa on valtakunnallinen syksyisin toteutettava koululaistapahtuma, joka on suunnattu 9-luokkalaisille ja opettajille. Tämän tapahtuman puitteissa 9C-luokka teki vierailun fysiikan opettaja Talvitien kanssa Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle.










Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla oppilaat tutustuvat jätevedenpuhdistukseen sekä lämmön, sähkön, kaukolämmön ja mullan tuotantoon.  Tiesitkö, että suomalainen tuottaa keskimäärin 160 litraa jätevettä päivässä? Jätevettä syntyy suihkussa käymällä, vessaa vetämällä, tiskaamalla… jne. Jätevesi kulkeutuu putkistoja pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi ennen kuin vesi päästetään Itämereen.


 

Puhdistamo on Pohjoismaiden suurin ja se käsittelee pääkaupunkiseudun teollisuuden ja noin 850 000 asukkaan jätevedet. Puhdistamo on rakennettu pääosin kallion sisään ja se otettiin käyttöön 1994. Maanalaisen sijainnin ansiosta lähialueen asukkaat eivät häiriinny mahdollisista haju- tai meluhaitoista. Itse voimalassa paskan haju oli kuitenkin voimakas!

Pyttyetiketti: Mitä saa ja mitä ei saa laittaa wc-pyttyyn? Wc-pyttyyn saa laittaa ulosteita ja vessapaperia, mutta muut paperit tai esimerkiksi ruoka eivät kuulu vessanpyttyyn. Pääkaupunkiseudulla on suuri rottakanta, joka elää viemäreissä vessanpyttyyn heitettyä ruokaa syöden. Älä syötä rottia!

Pelkästään pääkaupunkiseudulla vessanpönttöön päätyy vuosittain yli 200 rekkakuormallista sinne kuulumatonta tavaraa: esim. kännyköitä, tekohampaita ja legopalikoita.

Jätevedenpuhdistus on tärkeää rannikkovesien ja Itämeren suojelun kannalta. Jätevesi sisältää ravinteita, jotka luontoon päästessään aiheuttavat rehevöitymistä, veden sameutta, leväkukintaa ja kalojen huonovointisuutta. Kuvittele miltä lähin uimarantasi näyttäisi, jos wc-pytyn vesi johdettaisiin siihen puhdistamatta!


Viikinmäen puhdistamon jätevedenpuhdistusprosessi sisältää kolme vaihetta: mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen.  Jätevedenpuhdistusprosessissa mädätyksestä syntyvä biokaasu kerätään talteen ja sillä tuotetun energian avulla puhdistamo on omavarainen lämmön suhteen ja sähkön osaltakin omavaraisuusaste on noin 50 prosenttia.





Jätevettä puhdistetaan vuodessa keskimäärin 100 miljoonaa kuutiometriä. Puhdistukseen kuluu aikaa kaikkineen yksi vuorokausi. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelissa 8 km:n päähän Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyyteen.



Hissan tunnilla tapahtuu




Kirjoitamme tätä pulpetilla istuen, muistellen menneitä aikoja, historiaa. Historia on mielenkiintoista ja kiehtovaa. Eveliinan historian tunnit ovat kaikki eri luokissa, mikä on jokseenkin ärsyttävää (koulussa ei ole omaa historian luokkaa). Nyt olemme luokassa 223 ja opettaja kertoo raskaiden rauhanehtojen täyttämisestä jatkosodan jälkeen. Opettaja kirjoittaa siitä taululle, koska ei voi käyttää dokumenttikameraa, koska me olemme koneella ja kirjoitamme tätä tekstiä.


 Luokassa kuuluu puhetta, mutta se ei häiritse meitä, opettajaa ehkä. Yleensä on kiva, kun luokassa puhutaan, koska hiljaisuus on tylsää ja rupeaa väsyttämään. Opettaja piirtää ja kertoo hotelli Tornista, jonka katolla on mies, jolla on kiikarit kädessä. Hän kuuluu "valvontakomissioon", jonka tehtävänä oli valvoa jatkosodan jälkeen, että Suomi alkaa toteuttaa rauhanehtoja. Valvontakomissio asui Hotelli Tornissa, joka sijaitsee edelleen Helsingin keskustassa Yrjönkadulla.  


Oppilaat kyselevät opettajalta kysymyksiä, ja opettaja vastailee. Oppilaat kirjottaa vihkoonsa sen, mitä opettaja kirjotti taululle. Kun tulee koe, on hyvä olla kaikki muistiinpanot tallessa vihossa. Luokassa on pari kympin oppilasta, jotka tekevät kaiken täydellisesti.

Teksti ja kuvat:
Wilma, Sanni ja Amanda 

Vierailu Fazerin tehtaalla

Lähdimme matkaan ET-ryhmämme kanssa. Lähtö tehtaalle oli klo 7.50. ET:ssä on aiheena etiikka ja moraali eli asiat, jotka liittyvät ihmisten valintoihin, hyvään-pahaan, oikeaan-väärään, reiluun-epäreiluun.  
Suklaa valmistetaan kaakapavuista, jotka kasvavat
tällä tavoin suoraan kaakaopensaan rungosta.
Ensin meille näytettiin esittelyvideo, jossa kerrottiin tehtaan historiasta ja menneisyydestä, sekä sen perustajista ja työntekijöistä. Saimme kysyä kysymyksiä, jotka meitä mietityttivät vielä videoiden jälkeen. Ainut kysymys mikä jäi mieleemme oli: 
Miten suklaa liittyy etiikkaan?
- Suklaan valmistuksessa herää eettisiä kysymyksiä, sillä sen valmistukseen tarvittavaa kaakaota kasvatetaan köyhissä maissa. Kaakaopapujen keräämiseen saatetaan käyttää lapsityövoimaa, joka on laitonta. Kaakaopapujen kerääminen on myös todella haastavaa kurjissa oloissa, sillä köyhissä maissa on annettu tietty määrä, kuinka paljon heidän pitää sitä kerätä ja jos sitä määrää ei saavuteta, palkka laskee. Työ on jo muutenkin huonopalkkaista ja työpäivät ovat pitkiä. Fazer tuo kaakaopapuja Ecuadorista ja Länsi-Afrikasta. 
 
Vastaus oli todella surullinen, mutta sitten saimme tietää, että Fazerin suklaan valmistuksessa ei käytetä lapsityövoimaa (tai ainakin pyritään välttämään sitä) ja valmistajat saavat hyvää palkkaa ja heistä pidetään hyvää huolta! Fazer työskentelee Punaisen Ristin kanssa lopettaakseen lapsityövoiman käytön. He ovat hyväntekeväisyyden tekijöitä.
 
Fazer itse ilmaisee eettiset kehittymiskohteensa seuraavasti:
"Fazerin kaakaovision mukainen tavoite on, että vuoteen 2017 mennessä kaakaomme alkuperä on jäljitettävissä ja kaikki käyttämämme kaakao täyttää vastuullisuuden kriteerit. Fazerin vastuullisen kaakaohankinnan lähtökohdat ovat jäljitettävyyden kehittäminen ja World Cocoa Foundationin 3 periaatetta: ihmisten hyvinvointi, elinkeinon kannattavuus ja elinympäristöstä huolehtiminen."
 
Tekijät: Ariana 8c , Nisa 8b & Sharon 8e

tiistai 10. maaliskuuta 2015

ITU-projekti




Tehtis oli mukana Itua lavalla -esityksessä perjantaina 6.3.2015, jossa kuvataide ja musiikki kohtasivat yllätyksellisillä tavoilla. Oppilaat, opettajat, säveltäjät ja kuvataiteilijat esittivät uusia musiikki- ja taideteoksia, jotka oli luotu yhdessä työpajoissa. Työpajoja oli alkukevään aikana yhteensä kuusi kappaletta. Projektissa oli mukana myös Aurinkolahden, Porolahden ja Vesalan peruskoulut. Jokaisessa koulussa oli työpajoissa mukana kaksi kuvataiteilijaa ja kaksi säveltäjää. Tätä monikielistä ja monitaiteista projektia rahoittaa Koneen säätiö.


Työpajoissa tehtiin UV-valoissa hohtavia rekvisiittoja esitystä varten.



Tehtiksen teemana esitykseen oli Puhtaat vastaan Likaiset. Likaisten taistelussa heiteltiin UV-valossa hohtavia pingispalloja ja paperisilppua.
 
 

Kaikilla esiintyjillä oli jokin naamio tai muu hohtava asuste.



Tehtiksen sävellyksessä soitettiin muun muassa laseja.





Ennen esitystä myös lakattiin kynnet hohtavalla lakalla.

Kuvia esityksestä:



Esityksestä koottiin myös näyttely koulun aulaan. Alla kuvia värikkäästä kokonaisuudesta:





















maanantai 9. maaliskuuta 2015

Vuosaaren koulut tekevät yhdessä uutta opetussuunnitelmaa

260 vuosaarelaista opettajaa aloitti torstaina 26.2.2015 opetussuunnitelmatyön Tehtaanpuiston ya:n auditoriossa. Helsingin kaupungin pedagoginen yhteyshenkilö Petteri Elo alusti uuden opetussuunnitelman hengestä ja ilmiöpohjaisuudesta. Tämän jälkeen opettajat työskentelivät 16 eri ryhmässä.
Vuosaaressa perusopetusta tarjoavat seuraavat koulut: Aurinkolahden peruskoulu, Heteniityn ala-aste, Kallahden peruskoulu, Meri-Rastilan ala-aste, Mustakiven ala-aste, Tehtaanpuiston yläaste, Vuosaaren ala-aste ja Vuosaaren peruskoulu. Joka kymmenes helsinkiläinen nuori asuu Vuosaaressa. Vuosaaren kouluilla on ollut vahva yhdessä tekeminen kulttuuri monen vuoden ajan. Yhteistyö tuo laatua koulujen kehittämiseen ja sitä kautta Vuosaaren vahvuudet tulevat esiin myös vuosaarelaisten lapsien opetuksessa.

Opetussuunnitelma on asiakirja, jossa määritellään koulussa annettavan opetuksen tavoitteet, taidolliset ja tiedolliset sisällöt sekä tavat miten koulussa nuoret, huoltajat ja oppilaat toimivat yhdessä. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma astuu voimaan elokuussa 2016 ja tämän takia vuosaarelaiset koulut työstävät parhaillaan opetussuunnitelmaa.
Uuden opetussuunnitelman yhtenä pääideana on, että oppilas on koulussa oppimisen keskiössä. Oppilas käsittelee ja tuottaa oman tekemisen ja ajattelun kautta tietoa ja jakaa sitä muille. Oppilas ottaa siis vastuuta omasta oppimisestaan. Opettajan roolina ei ole pelkästään jakaa tietoa vaan tuottaa sitä yhdessä oppilaiden kanssa ja ohjata oppimisprosessia. Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa puolestaan oppiainerajat ylittävää ja tutkivaa otetta opiskeltavaan asiaan – eli ilmiöpohjainen opetus avaa isomman ikkunan maailmaan ja sen ymmärtämiseen.
Vuosaarelaiset koulut jatkavat uuden opetussuunnitelman tekemistä loppukevään aikana ja tekevät yhdessä yleisen osuuden. Ensi syksynä koulut aloittavat oppiainekohtaisen työn. Keväällä 2016 opetussuunnitelma on valmis ja se viedään Opetuslautakunnan tarkasteltavaksi, jotta se voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2016.

 
Teksti ja kuvat Pertti Tossavainen